tiistai 1. maaliskuuta 2016

Valloittavat lajit

On haitallisia ja harmittomia vieraslajeja. Jollekin alueelle vieraita lajeja eivät ole vain kasvit tai nisäkkäät, vieraslaji voi olla vaikkapa viljelykasveille tuhoisia tauteja aiheuttava virus.
   Korkeasaaren eläintarhan entinen johtaja Seppo Turunen tarttuu ajankohtaiseen ja vakavaankin aiheeseen yleistajuisella lähestymistavalla. Hän kertoo viime vuonna ilmestyneessä kirjassa Valloittavat lajit, mistä on kysymys kun puhutaan tulokas- tai vieraslajeista, muinaistulokkaista tai alkuperäisistä lajeista, taikka lajin invasiivisuudesta. Usein hän löytää esimerkin omasta puutarhastaan. Kertoilevaan tyyliin sopii poukkoilu paikasta toiseen ja omien, toki perusteltujen, mielipiteiden esittely.
   ”Vieraslajikysymykset ovat kiistanalaisia ja alttiita tulkinnoille. Suojelualalla tulkinnat kallistuvat varmuuden vuoksi usein haitallisuutta korostavaan suuntaan.” Turunen ei ole yhtä tiukka kaikkia vieraslajeja kohtaan. Hän käyttää yhtenä esimerkkinä isotuomipihlajaa, joka on vieraslaji ja määritelty haitalliseksi, koska se voi luonnossa kilpailla alkuperäisten kasvien kanssa. Turusen mukaan ei kuitenkaan ole helppoa määritellä millainen kilpailu oleellisesti haittaisi alkuperäisten, uhanalaisten lajien menestymistä tai heikentäisi ekosysteemien toimintaa (s. 188–9). Kommentti kuvastaa hyvin Turusen suhtautumista vieraslajeihin. Maapallo on kutistunut, ihmisen toimilla on vaikutettu ja vaikutetaan globaalilla tasolla. Lajeja siirtyy ja niitä siirretään, osa on tehokkaampia syrjimään alkuperäislajistoa, mutta ajan mittaan tulokkaasta voi tulla alkuperäisluontoa rikastuttava laji tai sille kehittyy luontaisia vihollisia, jotka rajoittavat sen leviämistä.
   Suomen pohjoinen sijainti auttaa etenkin vieraslajiperennojen hallinnassa. Turusen mukaan vieraslajien keskittymässä, pääkaupunkiseudulla, on asiaa harrastamattomilla vaikea löytää haitallisiksi nimettyjen kasvien keskittymiä. Jättipalsamia, tai komealupiinia Turunen ei ottaisi kotipuutarhaansa, vaikka pitemmän ajan kokemukset lupiinista puuttuvatkin.
   Kirjan lopussa on liitetty luettelot Suomen ja maailman haitallisimmista vieraslajeista. Suomen haitallisista vieraslajeista suurimman ryhmän muodostavat etenkin viljelykasveille tauteja aiheuttavat sienet ja mikrobit.
   Maia Raitanen on taiteillut kirjaan havainnollisia kuvia. Lukemisen tueksi hain kuitenkin kirjahyllystäni Mirjami Tran Minhin, Sanna Laaka-Lindbergin ja Leo Junnikan toimittaman Lomakasvion (Moreeni 2. painos 2014), ja katsoin, miltä Kanarian saarilla tavattavat monet tunnetut maailmanvalloittajat, kuten pensastupakka, öljypuu tai meelia näyttävät. Turusen mukaan turistien suosimista kohteista erityisesti Tereriffa ja Gran Canaria ovat vieraslajeja opiskeleville eräänlaisia aarreaittoja.

Turunen Seppo & Raitanen Maia. Valloittavat lajit. Tulokkaat ja vieraslajit tulimuurahaisista jättipalsamiin. Into 2015. 320 s. Kirjastosta.