sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Annastiina Storm: Kerro, kerro


Nelikymppinen kirjailija Aliisa on ollut aina sitä mieltä, ettei hän ole vanhempiensa lapsi. Jotakin selviää pitkästä, osin sekavasta kirjeestä, jonka hänen äitinsä Lumikki jättää hänelle kuolinvuoteellaan. ”Kirje on kuin kryptinen tehtävänanto, jonka pohjalta minun on määrä muotoilla jotakuinkin ehyt tarina Lumikin elämästä.”

Lumikinkaan isästä ei ole tietoa, paitsi lukijalle asia paljastetaan heti alussa.

Aliisa matkaa Hukan kirkonkylälle, paikkaan, jossa Lumikki aloitti työuransa sosiaalityöntekijänä. Kirjoitusrauhan hakeminen on hyvä tekosyy asettua kylään, ja seurata äidin nuoruuden jälkiä. Miten eri sukujen tarinat kietoutuvat yhteen, vai kietoutuvatko lainkaan, ja mitä menneisyydessä oikeastaan tapahtui?

Annastiina Storm kertoo suhteellisen tiiviissä muodossa (vähän yli 200 sivua) jännittävän monitahoisen kertomuksen. Minä pidin tästä Kerro, kerro -romaanista.

Edellinen Stormin kirja, esikoinen Me täytytään valosta, oli sekin oivallinen. 

Romaanin Kerro, kerro kansikuva
Storm, Annastiina. Kerro, kerro. Kustantamo S&S 2019. 207 s.