maanantai 25. syyskuuta 2017

Korpela, Pentti: Pakana pyhiinvaelluksella


 Itsekin pohjoisen ihmisenä ja usein Espanjassa käyneenä minua kiinnosti kemiläisen Pentti Korpelan vaellus Pohjois-Espanjan suositulla pyhiinvaellusreitillä, ja siksi tartuin kirjastossa törmäämääni kirjaan Pakana pyhiinvaelluksella.

Matkaan uskonnottomaksi tunnustautuvan Korpelan sai kiinnostus Espanjan vanhaan arkkitehtuuriin, luontoon, kulttuuriin ja historiaan sekä, hänen omien sanojensa mukaan, oma henkisyys.

Kirja on seikkaperäinen kertomus matkan eri vaiheista. Välillä Korpela ripottelee nippelitietoa kohteesta tai jostakin yleisemmästä aiheesta. Turhanpäiväisyyksien karsinta ja muutenkin tiivistäminen olisi tehnyt luettavuuden kannalta terää.

Joka tapauksessa käy ilmi, että yksinään vaeltaja viihtyy yksin. Etenkin majapaikoissa ainoana vieraana oleminen on luksusta ja kanssamatkustajista kuorsaajat ovat viheliäisiä (ihmettelen, etteivät korvatulpat kuuluneet Korpelan matkavarustuksiin). Vaeltaja kohtaa ison joukon erilaisia ihmisiä, ja heidät hän kuvaa mielestäni onnistuneesti.

Reitin vaeltaminen on joka tapauksessa hatunnoston arvoinen suoritus, eikä jokaisesta reitin kulkeneesta ole kirjoittamaan kokemuksistaan kirjaa.

Korpela, Pentti: Pakana pyhiinvaelluksella. Kuusi viikkoa Jaakopintiellä. Nordbooks 2017. 318 s. 16 kuvasivua. Kirjastosta.