Yhteen
vuorokauteen sijoittuva romaani Haudataan
kuolleet, paikkaillaan elävät on hieno ja mukaansatempaava kertomus, jonka
jättää haikein mielin.
Romaanille
ei tee oikeutta tiivistää sen juoni yhden sydämensiirron tarinaksi, koska tapa,
jolla ranskalainen Maylis de Kerangal
tarinan kertoo, on runsas olematta kuitenkaan ylenpalttinen.
Tarina
alkaa aamulla ennen kuutta, kun kolme nuorukaista tekee lähtöä surffaamaan
merelle ja se päättyy vuorokautta myöhemmin, kun yhden nuorukaisen sydän
käynnistyy toisen ihmisen rinnassa. Kello käy, kertomuksen näyttämölle astuu
yhä uusia henkilöitä omalla vuorollaan ja omalla vuorollaan he myös sieltä
poistuvat. Samaan aikaan tapahtumat etenevät tietyssä järjestyksessä tietyn
kaavan mukaan.
Ihastuin
de Kerangalin kykyyn viedä lukija kulloisenkin henkilön poukkoileviin
ajatuksiin siinä hetkessä ja vaivattomasti tästä ja nyt vaikkapa vuoden 1992
kesään. Kirjailija kertoo lääketieteellisen tapahtuman arvatenkin aivan oikein,
mutta käyttää taitavasti romaanimuotoa siitä kertoakseen. De Kerangal välittää
lukijalle monia niitä ajatuksia ja tuntemuksia, jotka mahdollisen luovuttajan
omaiset tai luovutetun elimen saava henkilö käyvät läpi. Hän välttää lähes
kokonaan lukijalle luennoimisen, johon niin usein romaaneissa törmää kun
faktoja tai tiettyä aihetta käsitellään.
Useilla
kirjallisuuspalkinnoilla palkittu Maylis de Kerangal on syntynyt vuonna 1967, ja
hänen kirjoittajanuransa alkoi vuonna 2000. Hänen romaanejaan on käännetty
useille kielille, ensimmäisenä suomeksi tämä Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät. Romaanista on tehty
teatteriesitys (englanninkielisen Wikipedian mukaan) ja se on myös
filmatisoitu. Réparer les vivants on
valmistunut vuoden 2016 lopulla, pääosissa Tahar Rahim, Emmanuelle Seigner ja
Anne Dorval. Minua huvitti kun olin ensin oman lukukokemukseni perusteella
kirjoittanut kertomuksen näyttämöstä, ja kun etsin netistä lisätietoa
kirjailijasta ja kirjasta, löytyivät nämä näyttämö- ja elokuvaversiot. Hieman
epäilen romaanin siirtämistä valkokankaalle. Tapahtumat sinällään on helppo
kuvata, mutta ihmisten päissä liikkuu niin paljon, etten usko sitä kaikkea
pystyttävän dialogiksi siirtämään tai ilmeillä kuvaamaan. Joka tapauksessa
olisi mielenkiintoista nähdä elokuva Suomessa.
Lisäys 21.7.2017: Vastoin kaikkia odotuksia kirjan pohjalta toteutettu elokuva, suomalaiselta nimeltään Niin kauan kun sydän lyö, tuli elokuvateattereihin heinäkuussa 2017. Heinäkuussa! Kuka ehtii ja viitsii elokuviin heinäkuussa?!
Kerangal,
Maylis de. Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (Réparer les vivants). Suom.
Ville Keynäs ja Anu Partanen. Siltala 2016. 255 s. Kirjastosta.