sunnuntai 31. maaliskuuta 2019

Johanna Laitila: Lilium regale



Johanna Laitila käsittelee esikoisromaanissaan Lilium regale isoja asioita. Romaanista löytyy itsemurhaan johtavaa masennusta, rippunen pohjoista mytologiaa, erilaisia sotatraumoja, saksalaisten Lapin sodassa aiheuttamia tuhoja, Ruotsissa vietetyn evakkoajan kokemuksia, kiellettyä homorakkautta, sanoja vieraasta kielestä, ja kielestä, jota ei opittu, kadonnutta kieltä.
 
Laitila kertoo Elsen tarinan isän tyttösestä dementiaa sairastavaksi vuodepotilaaksi. Sukupolvet seuraavat toistaan. Elseä hoitava Elise-tytär miettii olevansa seuraavana ketjussa. Else viettää elämänsä ehtoopuolen Ruotsissa.

Kertomuksen Else on lähtöisin Tornionjokilaaksosta. Laitila kuvaa seudun hyvin, ja erityisen hyvin hän tavoittaa ihmisten puheenparren. Laitila kirjoittaa muutenkin rikasta kieltä, paikoitellen jopa överiksi menemisen rajoilla. 

Mutta Else saattoi puhua kauan aikaa äidin kanssa, ennen kuin tajusi yhtäkkiä, ettei äiti ollutkaan siinä, kuin hän olisi katsonut äidistä kuvaa, joka oli maalattu liian räikeillä väreillä ja jossa tämän silmät ja huulet oli piirretty liian isoiksi. Harmaa kalvo oli hävinnyt silmien päältä, mutta nyt katse tuli rajoissaan yli, silmät olivat kuin uomistaan yli virtaava joki.

Kokonaisuutena omintakeinen ja onnistunut kokonaisuus.

Kansikuva kirjasta Laitila Johanna Lilium regale
Laitila, Johanna. Lilium regale. Gummerus 2019. Kirjastosta.



torstai 28. maaliskuuta 2019

Elokuva: Puutarahajuhlat


Ihan kiva elokuva oli ranskalainen komedia Puutarhajuhlat (Place publique). Suomeksi alkukielisen elokuvan nimen voisi kääntää Julkiseksi paikaksi. Vaikka puutarhajuhlat pidetään ökytalon puutarhassa 35 minuutin ajomatkan päässä Pariisin keskustasta, ja portilla on iso kyltti, jossa lukee yksityisalue, päätyy juhlista iso osa nykymaailman mukaan sosiaaliseen mediaan ja sitä kautta hyvinkin julkisuuteen. Oma- ja ryhmäkuvien sekä videoiden ottamisella on merkitystä juonenkäänteille, jotka monesti ovat onnistuneen yllättäviä.

Vaikka elokuva ei mikään mestariteos olekaan, jää kokonaisuus ehdottomasti plussan puolelle. 

Kokonaisuus jää plussan puolelle.



Ikä- ja luokkaerot korostuvat tässä Agnès Jaouin ohjaamassa elokuvassa. Juhlien isäntäväki on hyvin toimeentulevaa julkkisväkeä, vierainaan nuoria menestyneitä henkilöitä seuralaisineen. Palveluskunta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nimetöntä ja näkymätöntä. Eivätkä meluisat kaupunkilaisnaapurit saa ymmärrystä naapurin maanviljelijältä.

Elokuvassa pyöritetään perhe- ja muita ihmissuhteita vauhdikkaasti, kipeitä asioita unohtamatta. Eronneen pariskunnan tytär tilittää romaanissaan ankeaa lapsuuttaan, jossa äiti paransi maailmaa paremmin kuin piti huolta tyttärestä.

Ikäerot tuovat särmää elokuvaan. Tupeeta käyttävä, vanheneva tv-tähti, joka uhkaa liian vanhana joutua pois pitkään kestäneestä ohjelmastaan, seurustelee hyvin nuoren naisen kanssa. Eikä tämä vanhentunut tv-kasvo ymmärrä nuorison idolin suosiota vähääkään. Nuori polvi käyttää juhlissa kännyköitään sujuvasti.

Kävin mielelläni katsomassa tämän ranskalaisen elokuvan. Eurooppalaisia elokuvia näkee yleensäkin turhan harvoin elokuvateattereiden ohjelmistoissa, joten pitää tarttua tilaisuuteen, kun sellainen tulee. Monesti hyvääkin elokuvaa esitetään vain lyhyen aikaa.
Puutaarhajuhlat (Place publique)
Ohjaaja: Agnès Jaoui
Pääosissa mm. Agnès Jaoui, Jean-Pierre Bacri ja Léa Drucker

tiistai 26. maaliskuuta 2019

Ruth Ware: Rouva Westaway on kuollut


Löysin Ruth Waren dekkarin Rouva Westaway on kuollut Instagramin kirja-aiheisia kuvia jakavien postauksista. Monet olivat lukeneet hänen aikaisempia jännäreitään, ja kehuivat tätä uusinta hyväksi. Ja kyllä, Rouva Westaway on kuollut on ihan kiva jännäri. Siinä on sekava joukko henkilöitä, päähenkilö sympaattinen ja yllättävät loppukäänteet. Melkein jäin kaipaamaan jatko-osaa, koska tekisi mieli tietää että mitä suuren perinnön saanut Hal sitten sillä tekee, mutta Ruth Ware ei kirjoita sarjoja.
 
Positiivinen piirre tässä jännärissä oli se, että vaikka päähenkilö oli nuori nainen, ei hänellä ollut minkäänlaisia romanttisia suhteita. Usein ne vievät muuten hyvät jännärit turhan viihteellisille linjoille. 

kirjan kansikuva: ruth ware: rouva westaway on kuollut
Ware, Ruth. Rouva Westaway on kuollut (The Death of Mrs Westaway). Suom. Antti Saarilahti. Otava 2018. Kirjastosta.