Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. helmikuuta 2019

Tuulisolmut, valikoima saamelaista nykyrunoutta


Väitöskirjaa myöten saamelaista runoutta tutkinut Kaisa Ahvenjärvi on suomentanut ja toimittanut koosteen saamelaista nykyrunoutta teokseen Tuulisolmut.

Napakassa esipuheessa Ahvenjärvi luo katsauksen saamelaiseen nykyrunouteen, joka lastenkirjallisuuden ohella on saamelaiskirjallisuuden valtavirtaa. Ahvenjärvi näkee elinvoimaisen runouden joikuperinteen jatkumona.

Tuulisolmut ei ole kattava läpileikkaus saamelaiseen nykyrunouteen, vaan sukellus neljän runoilijan tuotantoon. Norjansaamelaiset Hege Sirille, Sigbjørn Skådenille, Rawdna Carita Eiralle ja Irene Larsenille ovat omilla tavoillaan uudistaneet saamelaisen runouden perinnettä. Siri ja Larsen kirjoittavat norjaksi, mutta heidän runonsa määrittyvät saamelaisiksi runoilijoiden taustan ansiosta. Runoilijat liittävät saamelaisen perinteen ja menneisyyden jouhevasti nykyaikaan.

Ahvenjärvi päättää esipuheensa saamelaisen kirjallisuuden historiaa ja nykytilannetta käsittelevään mielenkiintoiseen ja lukemaan houkuttelevaan kirjalistaan.

Esimerkiksi otan tähän Hege Sirin runon Elämä, joka on julkaistu vuonna 2009 ilmestyneessä silmänräpäys muutama tuhat vuotta -kokoelmassa (et øyeblikk noen tusen år)

Elämä

minä kokoan elämää
joka syntyy ääneksi
kukaan ei joikannut minua

minä vedän sanoja suun läpi
sekoitan ne syljen kanssa
ja kierrän niitä ympäri ja ympäri molemmin käsin

minä joka en ole koskaan punonut poronsuonia
ompelen itseäni kokoon sisältä ja ulkoa
ja kokoan elämää joka syntyy sanaksi



kirjan kansikuva Tuulisolmut
Ahvenjärvi, Kaisa (toim. ja suom.). Tuulisolmut. Valikoima saamelaista nykyrunoutta. Poesia 2018. Kirjastosta.


keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Säkeilyvaara Runouden käyttöopas



En ole vuosiin lukenut runoja muuten kuin satunnaisesti, ja silloinkin yleensä oman kirjahyllyn antimista. Kirjastosta lainaisin herätelainauksena mielestäni erittäin mainion nimen saaneen kirjan Säkeilyvaara, jonka alaotsikko on Runouden käyttöopas. Kirja itsessään paljastui mitä mainioimmaksi ”runoja ja runoista taviksille” -opus. Suosittelen Säkeilyvaaraa lämpimästi kaikille runoudesta vieraantuneille tai siihen muuten vaan perehtymättömille, nuorille ja aikuisille sekä tietenkin runoja harrastaville tai niistä kiinnostuneille!

Säkeilyvaaran seitsemän kirjoittajaa käsittelee pienoisesseissään runoja kukin omalla tavallaan, usein hyvin runollisesti! Runoista voi kirjoittaa omakohtaisen kokemuksen kautta, eikä aina kirjallisuustieteellisenä analyysinä maallikolle outoine termeineen. Kirjoittajat ovat kuitenkin runouden ammattilaisia, kirjailijoita, opettajia ja tutkijoita.

Jokainen runo ja sitä koskeva kirjoitus on herkkupala. Säkeilyvaaran voi nauttia runo kerrallaan tai ahmaista useampia yhdellä kertaa.    

Säkeilyvaarassa on runoja vanhoista kansanrunoista uusiin laululyriikoihin.

Haikein mielin palautan kirjan kirjastoon.

Grünthal, Satu (toim.). Säkeilyvaara. WSOY 2016. Kirjastosta. Muut kirjoittajat ovat Silvia Hosseini, Vilja-Tuulia Huotarinen, Juhani Karila, Kirsti Mäkinen, Pauli Tapio ja Ilpo Tiihonen.