tiistai 31. heinäkuuta 2018

Johannes Anyuru: He hukkuvat äitiensä kyyneliin


Dystopia, hyytävä ja todentuntuinen, on ruotsalaisen Johannes Anyurun August-palkittu romaani He hukkuvat äitiensä kyyneliin.

Nuori nainen on mielisairaalassa osallistuttuaan Daeshin (jota myös Isikseksi kutsutaan) nimissä tehtyyn terrori-iskuun ruotsalaisessa kirjakaupassa. Hänet tapaa ruotsalainen kirjailija, jolle nainen antaa kirjoittamansa tarinan. Kertomuksen mukaan hän tulee synkästä tulevaisuudesta. Tulevaisuudessa fasistit tappavat muslimeja ja valtaa pitävät ritarisydämet. Epäluotettavilta Ruotsin asukkailta viedään kansalaisoikeudet ja heitä suljetaan leirille entiseen lähiöön Kaningårdeniin. Kuinka kaukana tulevaisuudessa Annika, Nour, tai mikä hänen nimensä onkaan, on käynyt ja minkälaiset terveiset hän sieltä tuo, on yksi romaanin teemoja. Pystyykö hän itse estämään tulevaisuuden toteutumisen niin kammottavana, kuin mitä kertomuksen perusteella voi pahimmillaan odottaa, vai onko Ruotsilla vielä toivoa?

Anyurun romaani on mielestäni hyvin ajankohtainen ja eräänlainen vastareaktio ruotsalaisen yhteiskunnan nykytilanteelle. Minua kosketti kohtaus Kaningårdenista:

”Istahdin kaupan edustalle ylösalaisin käännetyn pullokorin päälle ja katselin vaalenevaa taivasta. Aamu oli poikkeuksellisen rauhallinen. K-talo oli lukossa, kun me yritettiin mennä oppitunnille - aamupäivällä, nyt kun meidän turvaluokitusta oli nostettu. Joku oli pielessä. Missään ei näkynyt vartijoita, eikä meille tarjoiltu lounasta. T-talon ikkunoissa korkealla mäellä erottui liikettä mutta muuten tuntui kuin kaikki olisivat häipyneet Kaningårdenista, paitsi me vangit. Iltapäivällä, kun olin useamman tunnin yrittänyt saada kontaktia isään, se totesi samaan sävyyn kuin olisi puhunut asunnon seinän maalaamisesta:
"Luultavasti tänne aiotaan pudottaa palopommeja."
Illalla aidan taakse ajoi kuorma-autoja, ja hengityssuojaimilla varustetut miehet ja naiset kiipesivät konttien päälle ja heittivät meille isoja valkoisia riisisäkkejä.
Hakeuduin naisten seuraan. Ne istuivat asuntovaununsa edessä. Joku sanoi että Tukholmaan oli tehty terrori-isku, toinen kertoi kuulleensa että Ruotsin armeija aikoi hyökätä Kaningårdeniin treenatakseen ulkomaanoperaatiota varten, kolmas arveli että kyse oli säästötoimenpiteestä.”

Kaningårdenia ei luonnollisestikaan ylläpitänyt valtio, vaan se oli ulkoistettu yritykselle.

Toinen kohta:

"Useimmat olivat muslimeja, mutta meidän lisäksi kiinniotettujen joukossa oli tulvapakolaisia ja muita, luultavasti juutalaisia tai tavallisia ruotsalaisia, yani poliittisten ääriliikkeitten jäseniä, sekä ryhmä Etelä-Euroopasta tulleita kerjäläisiä. Yritin etsiä katseellani isää, mutten löytänyt. Silloin tällöin vartija kävi huutamassa nimiä ja vei ihmiset hissiin, ja kun oli kulunut ehkä tunti, koitti minun vuoroni.
Vartija, joka talutti minut käsivarresta kiinni pitäen parkkihallin läpi, oli mustatukkainen ja näytti siltä kuin toinen sen vanhemmista olisi tullut Afrikasta, ja ajatuksissani se mies edusti petosta, jonka kuvaamiseen minulla ei ollut sanoja.
Ruotsalaiset olivat päättäneet, että se oli ruotsalainen. "

He olivat syntyneet Ruotsissa olematta ruotsalaisia.

Anyuru, Johannes. He hukkuvat äitiensä kyyneliin. (De kommer att drunkna i sina mödrars tårar). Suom. Outi Menna. S&S 2018. 303 s. Kirjastosta.

Anne Tyler: Äkäpussi


Mainiosti tähän aikaan päivitetty on tämä mm. Pulizer-palkitun kirjailijan Anne Tylerin versio Shakespearen Kuinka äkäpussi kesytetään -näytelmästä. Tyler on tehnyt omannäköistään työtä, eli nautittavaa luettavaa, suomentajanaan Tarja Lipponen.

Kate on kertomuksen päähenkilö, kolmihenkisen perheen vanhempi tytär, jota uhkaa jääminen vanhaksi piiaksi. Kate on emännöinyt kotia äidin kuoleman jälkeen. Tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta epäsosiaaliselle Katelle, jonka työ lastentarhassa on vähän väliä katkolla. Isä keksii ratkaisuna venäläislähtöisen assistenttinsa Pjotorin viisumiongelmaan naittaa nämä nuoret. Maahanmuuttovirasto on keskeinen tekijä tarinassa, vaikka konkreettisesti se ei osallistu tapahtumiin.

Hauskassa kertomuksessa on mukana myös kasvissyöntiä ja eläinten vapautusrintamaa.

Johnny Kniga kustannus julkaisee kahdeksan kirjailijan versiot Shakespearen näytelmistä. Anne Tyler on avannut sarjan suomennokset. Vuonna 2015 käynnistynyt projekti on alun perin Hogart Press -kustantamon ajatus. Hankkeessa mukana olevat kirjailijat ovat Jeanette Winterson, Howard Jacobson, Tracy Chevalier, Gillian Flynn, Margaret Atwood, Jo Nesbø ja Anne Tyler. Lisätietoa englanninkieliseltä sivustolta http://hogarthshakespeare.com/

Toinen suomennos ilmestyy syksyllä (2018) ja se on Jo Nesbøn Macbeth, kuuluisa näytelmä vallanhimosta ja kostosta. 

Tyler, Anne. Äkäpussi (Vinegar Girl). Suom. Tarja Lipponen. Johnny Kniga Kustannus 2018.

Jonas T. Bengtsson: Sus


Sus on hurjan vaikuttava jännäri 19-vuotiaasta tyttösestä, joka opettelemalla opettelee tappajaksi yhtä tarkoitusta varten. Yksin asuvan Susin isä on vankilassa tuomittuna äitinsä taposta ja veli makaa tiedottomana sairaalassa. Sus haluaa kostaa isälleen. Matka on pitkä, ja se vain mutkistuu. Loppu jää ovelalla tavalla auki. Sivuja tällä riipaisevalla tarinalla on vain 200, mutta ne riittävät.
Tanskalaisen Jonas T. Bengtssonin tuotannosta on julkaistu kaikkiaan kolme romaania, joista tämä Sus on kotimaassaan ilmestynyt vuonna 2017.

Bengtsson, Jonas T. Sus (Sus). Suom. Päivi Kivelä. Like 2018. 200 s. Kirjastosta