keskiviikko 13. tammikuuta 2021

Richard Shepherd: Epäluonnolliset syyt. Oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat

Niin moni on kehunut Richard Shepherdin Epäluonnolliset syyt -muistelmateosta, että minäkin otin sen kuuntelulistalle. Hyvän kertojan omasta alastaan lähes koko elämänsä ajan syvästi innostuneen ihmisen jutut olivat mukavaa kuunneltavaa.

Shepherd tiesi jo koululaisena haluavansa patologiksi, ja vieläpä oikeuspatologiksi. Määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä hänestä lopulta tulikin oikeuspatologi, ja vieläpä arvostettu alallaan. Uransa varrella hän on kohdannut tuhansia vainajia, niin luonnollisiin syihin menehtyneitä kuin traagisten onnettomuuksien tai väkivallan uhreja. Suuronnettomuuksien tai toisinaan yksittäisen kuoleman tapahtumien selvittämisessä ja uhrien tunnistamisessa tarvitaan oikeuspatologien osaamista. Shepherd erikoistui veitsiin ja niiden aiheuttamiin vammoihin.

Lukuiset kertomukset Shepherdin uran varrelta valottavat oikeuspatologian kehittymistä ajan mittaan ja Shepherdin itsensä kasvua ihmisenä. Työhönsä antaumuksella uppoutunut Shepherd ei ollut paras mahdollinen aviomies tai isä. Terapiakirjahan Epäluonnolliset syyt oikeastaan on, muistelmien ohella.

Vaikka Shepherd tähtäsi urallaan huipulle, ja hän muun muassa päätyi asiantuntijatodistajaksi moniin oikeudenkäynteihin, on hänen pyrkimyksenään vältellä mahtipontisuutta. Siinä tehtävässä häntä auttaa omien heikkouksien tunnustaminen. 

Pidin kirjassa Shepherdin omasta kasvukertomuksesta ja oikeuspatologian kehittymisestä ja muutoksesta nykyhetkeä lähestyttäessä. Myös väkivaltaisen kuoleman kokeneet ovat muuttuneet, esimerkiksi vainajat olivat ennen paljon laihempia kuin nykyään ja huumeet ovat tulleet mukaan kuvioihin.

Kirja oli kevyttä lenkkeilyseurana hieman nopeutetulla tahdilla kuunneltuna. Markus Järvenpään ääni on selkeä.

Äänikirjan kansikuva

Shepherd, Richard. Epäluonnolliset syyt. (Unnatural Causes). Suom. Veera Kaski. Wsoy 2020. 398 s. Äänikirja, lukija Markus Järvenpää.

torstai 7. tammikuuta 2021

Anu Heiskanen: Salateitse Saksaan

Kun Saksan sotaonni kääntyi toisen maailmansodan loppupuolella, tuli sille lähtö vuonna 1944 myös pohjoisesta Suomesta. Sitä ennen, vuodesta 1941 lähtien, oli eletty aseveljeyden aikaa. Suuri joukko suomalaisia naisia ehti työskennellä saksalaisten palveluksessa erilaisissa tehtävissä. Luonnollisesti romanssejakin syntyi.

Saksalaisten oli lopulta lähdettävä nopealla tahdilla pois pohjoisesta Suomesta, Neuvostoliiton vaatimuksesta ja lopulta Suomen ajamana. Pohjoinen Suomi evakuoitiin siviiliväestöstä. Tilanne muuttui kaoottiseksi, ja pelko karusta kohtelusta etenkin saksalaisille työskennelleiden keskuudessa oli suuri. Suhtautuminen vihollisen hyväksi työskennelleisiin tai suhteissa olleisiin muuttui salamavauhtia sotatilanteen muuttuessa, tästä oli esimerkkejä Ranskasta. Myös Neuvostoliiton miehittämisen pelko oli suuri.

Anu Heiskasen arvion mukaan noin tuhat suomalaista naista lähti Suomesta kohti Saksaa. Vuonna 2018 tarkastettuun poliittisen historian väitöskirjaan pohjautuvassa kirjassa Salateitse Saksaan Heiskanen selvittää lähteneiden naisten taustoja, lähtösyitä ja kokemuksia sodan loppuvaiheista Saksassa ja sodanjälkeisessä, pahoin raunioituneessa maassa. Enemmistö heistä palasi Suomeen, huoran leima otsassaan.

Parisuhteessa Saksan armeijan palveluksessa olevan kanssa olevat lähtivät perääntyvän armeijan mukana helpoimmin. mutta myös töitä armeijalle tehneitä lähti joukoittain jatkamaan työtään esimerkiksi hoitajina. Sattuman tai tilanteen viemänä lähti moni. Joukossa oli myös puhtaasti seikkailumielellä liikkeelle lähteneitä. Osa naisista lähti eteläisestä Suomesta laivoilla, pohjoisesta kuljettiin Norjan kautta.

Paluu Suomeen kävi Hangon leirin kautta, ja leirin "ansiosta" jälkipolville on taltioitu kuulustelupöytäkirjoihin näiden naisten tarinat.

Yhtymäkohtia nykypäivän Suomeen voi nähdä vaikkapa saksalaisten (ja itävaltalaisten) suhtautumisessa ulkomaalaisiin, samanlaista epäluuloa ja erikoisia asenteita ulkomaalaisia kohtaan kun valitettavasti esiintyy yhä enemmän. Samoin Suomeen palaavat naiset nähtiin jopa turvallisuusuhkana, samaan tapaan kuin nyt suomalaiset isis-naiset. Pieni osa saattoi ollakin.

 

Kirjan Salateitse Saksaan kansikuva.

Heiskanen, Anu. Salateitse Saksaan. Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset. Otava 2019.