Tuula-Liina Variksen uusin romaani Huvila alkaa lyhyellä kohtauksella
syksyllä 1935, kun taiteilija Aksel Korkeakorpi kertoo lähtevänsä hakemaan
asemalta sanomalehteä, lähtee, eikä tule koskaan takaisin. Kotiin Korpivillaan
jäävät vaimo Raakel, tytär Leea ja piika Selma, jotka jatkossa vuorottelevat
kertojanääninä.
Varsinaisesti
kertomus käynnistyy vuoden 1929 Turusta. Keskimääräistä varakkaamman perheen
tytär Raakel rakastuu karismaattiseen ja palavasieluiseen taiteilijaan.
Kertomus päättyy vuoteen 1950, kun Leea ja Selma ovat jättämässä Korpivillaa.
Kokenut
kirjailija Tuula-Liina Varis kirjoittaa henkilönsä taitavasti keskelle
aikakautensa ilmiöitä, kuten kuohuvaa 30-luvun alkupuolta ja natsismin nousua.
Yhteiskunnallinen tilanne ja sen muutokset heijastuvat perhepiiriin vahvalla
tavalla.
Luin
samaan aikaan Timo Sandbergin 30-luvun alkuvuosiin sijoittuvan jännärin
Murhakuja. Mielenkiintoista, miten kaksi erilaista kirjailijaa kuvaa
uskottavasti samaa aikakautta, kumpikin omalla tavallaan ja hyvin eri
näkökulmista. Kuluneesti voi todeta, että siinähän se kirjallisuuden rikkaus
piileekin. Molemmista romaaneista huomaa hyvin tehdyn taustatyön, jonka
kirjailijat saavat siirrettyä jouhevasti omiin kertomuksiinsa.
Varis,
Tuula-Liina. Huvila. Wsoy 2016. 245 s. Kirjastosta
