Ehdottomasti vuoden 2022 koskettavin kuunteluelämys oli Juha Kauppisen Heräämisiä. Olen lukenut Kauppiselta mm. yhdessä Sampsa Oinaalan kanssa kirjoitetun Talvivaaran vangit pian sen ilmestymisen jälkeen (Siltala 2016). Ensimmäinen yritykseni Heräämisten kanssa jäi yritykseksi.
Jo kirjan ensimmäiset sivut menivät tunteisiin,
henkilökohtaisella tasolla. Kauppinen nimittäin kertoo, kuinka hän pitkään,
vaikka ympäristöaiheista kirjoittikin, kielsi ehdottomasti olevansa
luonnonsuojelijoita. Erinomaisena kertojana Kauppinen kuvailee mainiosti vanhan
luonnonsuojelijan reaktion tähän väitteeseen. Niin tutulta kuulosti, ehdinhän
itsekin olla pitkään töissä luonnonsuojeluliitossa.
Juha Kauppisen tapaamilla eri tavoin
luonnonsuojelukiistoihin tai -kampanjoihin osallistuneille henkilöille yhteistä
on uppoutuminen ja sitoutuminen. Monille yhteistä on sekin, että kamppailu vie
energiaa ja kuluttaa. Heräämisiä ei ole vain kokoelma haastatteluja, vaan myös
syvällistä pyrkimystä ymmärtää mitä on olla luonnonsuojelija.
Kauppinen, Juha. Heräämisiä. Siltala 2021. Kuunneltu äänikirjana.
Tämä blogi oli myös vuonna 2022 hiljainen. Instagramissa
@lukutuikku sen sijaan julkaisin aktiivisesti kirjakuvia kyseistä kirjaa koskevien
napakoiden kommenttien kera. Päivätyö on haitannut harrastuksia! Kun päivän istuu
tietokoneen äärellä, ei samaa jaksa enää vapaa-ajalla. Vaan eihän sitä tiedä,
jos nyt vuonna 2023 harrastuksista ja tekemisistä löytyisi enemmän tilaa tälle.
