E- ja äänikirjapalvelussa tuli vastaan Laila Hirvisaaren (ent. Hietamies) romaani Vienan punainen kuu. En ole historiallisten (viihde)romaanien ylin ystävä, vaikka nuorempana muistan lukeneeni ainakin joitakin Kaari Utrion ja Ursula Pohjolan-Pirhosen romaaneja. Laila Hietamiestä en muista lukeneeni, vaikka kotona kirjahyllyssä jokunen Hietamies olikin.
Vienan punainen kuu kiinnosti tapahtumapaikkojensa vuoksi,
olenhan asunut jo muutaman vuoden kivenheiton päässä Vienasta.
Hirvisaari oli tehnyt taustatyönsä hyvin. Päätapahtumat
sijoittuvat kuohuviin vallankumouksen vuosiin 1917–1918. Valkoista Suomea
edustaneiden tahojen pyrkimykset Vienan ”vapauttamiseen” vaikuttavat
henkilöiden kohtalohin samoin kuin Venäjällä vallankumousta tehneiden bolsevikkienkin.
Yllättävintä oli se, että karjalan kieli mainitaan noin
kerran ja sivulauseessa silloinkin, tosin Hirvisaari ripottelee sanoja puheisiin
ja tekstiin.
Romaanissa seurataan Anna-Liisan, kutsumanimeltään
Aniviisun, kasvua kymmenkesäisestä parikymppiseksi. Orvoksi jäänyt Aniviisu asuu
kotitilallaan Suomesta Suomussalmelta tulleen tätinsä ja kahden palkollisen
kanssa. Samalle kylälle Uhtuan suunnalla kesänviettoon tulee muutaman vuoden
vanhempi poika Kaarlo, joka hurmaa Aniviisun viulunsoitollaan. Lapset
ystävystyvät. Aniviisun ystäviin kuuluu myös Anja.
Aniviisun elämä muuttuu, kun isoisä saapuu Kanadasta
kotikonnuilleen rakennuttamaansa suureen taloon ja haluaa ottaa tytön
huoltajuuden. Sortavalassa vietettyjen kouluvuosien jälkeen Anna-Liisa palaa
kotiseudulleen opettajaksi, samoin kuin Anja.
Romaani ei ollut niin viihteellinen tai romantiikkaan
painottuva kuin etukäteen oletin. Olin todella positiivisesti yllättynyt.
Lisäksi romaani on kestänyt aikaa hyvin.
Hirvisaari, Laila. Vienan punainen kuu. Äänikirja 2015, lukija Erja Manto. Otava. Alkuteos 1992, uusintapainos 2010.
