Pajtim Statovcin
uusin romaani Bolla toistaa osin aiemmista romaaneista (Kissani
Jugoslavia ja Tiranan sydän) tuttuja teemoja, kuten homoseksuaalisuutta,
ulkopuolisuutta, identiteetin etsimistä, maanpakolaisuutta, sotaa, mielen
hajoamista ja eloonjäämistä.
Romaanin
nimi bolla voi tarkoittaa haamua, näkymätöntä, petoa, pirua, tai
käärmeenkaltaista olentoa tai ulkopuolista. Kirjan nimi on osuva, monin tavoin.
Romaanin
päähenkilö Arsim ei ole mukava mies. Kaikkea muuta. Hän toimii tavalla, jota ei
voi hyväksyä, mutta jonka saattaa ymmärtää, ainakin osittain. Siinä piilee
ainakin osasyy sille, että kertomuksen jaksaa loppuun.
Romaani
etenee monessa aikatasossa, lähtien vuoden 1995 Pristinasta. Albaani Arsim ja serbi Miloš tutustuvat ja
rakastuvat. Paitsi että Arsim on naimisissa Ajshen kanssa. Arsimin ja Milošin
suhde ei kestä kuin yhden kesän.
… ”Emme koskaan käy
missään, edes kävelyllä emme elättele toiveita minkäänlaisesta elämästä asunnon
ulkopuolella sillä sitä ei ole.”…
Albaanien
elämä käy yhä vaikeammaksi, ja niin Arsim perheineen lähtee. Ollaankin jo
vuodessa 2003, ja sota on loppunut, mutta Arsim, Ajshe ja lapset ovat jossakin
tarkemmin nimeämättömässä länsimaassa. Arsim ei edelleenkään ole mikään
miellyttävä henkilö, ainakaan lapsilleen ja vaimolleen, eikä hän tunnu
sopeutuneen.
”Sota on päättynyt ajat
sitten, mutta sodan loppuminen ei merkitse mitään. Ajshe sanoo, että oikea sota
alkaa taistelujen päättymisestä ja rauhansopimuksesta, koska aikaisintaan
silloin pystyy näkemään sodan seuraukset, sen sekasorron johon sodankäynti on
ajanut maan.
Se on mainiosti sanottu, sillä me albaanit
olemme huuhtoutuneet ympäri maailmaa kuin mereen laskettu kourallinen hiekkaa,
kadonneet maisemaan kuin puinen kuoriaita puisen alttarin ympärillä. Maamme on
iäksi turmeltunut, se on tärvelty pahalla puheella, merkitty mustin
katkoviivoin kaikkiin karttoihin.
Tätä elämää ja kaikkea siihen kuuluvaa on
niin helppo halveksia siksi, ettei mikään siitä ole minun.”
Arsim
päätyy erinäisten ikävien vaiheiden kautta takaisin Pristinaan, mutta mikään ei
ole ennallaan. Hän pääsee lopulta jonkinlaiseen tasapainoon, tai ainakaan elämä
ei ole enää katastrofin odottamista. Sodan seuraukset ovat moninaiset, ja ne
ovat enimmäkseen ikäviä.
Bolla
on monitasoinen, ajankohtainen ja hienosti kerrottu.
Statovci,
Pajtim. Bolla. Otava 2019. 237 s.
