Walentin Chorell: Kuoleman oppitunti

Ajan hammas on syönyt alun perin vuonna 1947 ilmestynyttä ja suomeksi 58 vuotta sitten kääntynytä Walentin Chorellin jännäriä Kuoleman oppitunti. Selvimmin asia käy selväksi henkilöhahmoista, jotka ovat lähinnä karikatyyrejä. Päähenkilö on lehtori Carrell, vaatimatonta elämää viettävä sinkkumies, joka on saanut kämppäkaverikseen kokeneen majuri Härnemanin.

Tapahtumat sijoittuvat tyttökouluun opettajien ja muun henkilökunnan keskuuteen, oppilailla ei ole roolia. Tapahtuu murha, ja toinenkin, lisäksi on ennalta vihjailuja, lappusia, epämääräistä liikehdintää ja kiihkeitä tunteita.

Kuoleman oppitunti on tuotteliaan Chorellin (1912–1983) kirjallisen uran alkupäästä, ensimmäisiä romaaneja parin runoteoksen jälkeen. Suomenruotsalainen Chorell kirjoitti erityyppisiä romaaneja, käsikirjotuksia, näytelmiä ja kuunnelmia. Hänen kirjojensa pohjalta on tehty myös elokuvia, tietää Wikipedia kertoa.

Kuoleman oppitunti on julkaistu WSOY:n SaPo-sarjassa (47.)

Kirjan löysin talomme kierrätyshyllystä.

Chorell, Walentin. Kuoleman oppitunti. (Lektion för döden) Suom. Eero Ahmavaara. Wsoy SaPo-sarja, 1961.

Pajtim Statovci: Bolla

Pajtim Statovcin uusin romaani Bolla toistaa osin aiemmista romaaneista (Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän) tuttuja teemoja, kuten homoseksuaalisuutta, ulkopuolisuutta, identiteetin etsimistä, maanpakolaisuutta, sotaa, mielen hajoamista ja eloonjäämistä.

Romaanin nimi bolla voi tarkoittaa haamua, näkymätöntä, petoa, pirua, tai käärmeenkaltaista olentoa tai ulkopuolista. Kirjan nimi on osuva, monin tavoin.

Romaanin päähenkilö Arsim ei ole mukava mies. Kaikkea muuta. Hän toimii tavalla, jota ei voi hyväksyä, mutta jonka saattaa ymmärtää, ainakin osittain. Siinä piilee ainakin osasyy sille, että kertomuksen jaksaa loppuun.

Romaani etenee monessa aikatasossa, lähtien vuoden 1995 Pristinasta.  Albaani Arsim ja serbi Miloš tutustuvat ja rakastuvat. Paitsi että Arsim on naimisissa Ajshen kanssa. Arsimin ja Milošin suhde ei kestä kuin yhden kesän.

… ”Emme koskaan käy missään, edes kävelyllä emme elättele toiveita minkäänlaisesta elämästä asunnon ulkopuolella sillä sitä ei ole.”…

Albaanien elämä käy yhä vaikeammaksi, ja niin Arsim perheineen lähtee. Ollaankin jo vuodessa 2003, ja sota on loppunut, mutta Arsim, Ajshe ja lapset ovat jossakin tarkemmin nimeämättömässä länsimaassa. Arsim ei edelleenkään ole mikään miellyttävä henkilö, ainakaan lapsilleen ja vaimolleen, eikä hän tunnu sopeutuneen.

”Sota on päättynyt ajat sitten, mutta sodan loppuminen ei merkitse mitään. Ajshe sanoo, että oikea sota alkaa taistelujen päättymisestä ja rauhansopimuksesta, koska aikaisintaan silloin pystyy näkemään sodan seuraukset, sen sekasorron johon sodankäynti on ajanut maan.

   Se on mainiosti sanottu, sillä me albaanit olemme huuhtoutuneet ympäri maailmaa kuin mereen laskettu kourallinen hiekkaa, kadonneet maisemaan kuin puinen kuoriaita puisen alttarin ympärillä. Maamme on iäksi turmeltunut, se on tärvelty pahalla puheella, merkitty mustin katkoviivoin kaikkiin karttoihin.

   Tätä elämää ja kaikkea siihen kuuluvaa on niin helppo halveksia siksi, ettei mikään siitä ole minun.”

Arsim päätyy erinäisten ikävien vaiheiden kautta takaisin Pristinaan, mutta mikään ei ole ennallaan. Hän pääsee lopulta jonkinlaiseen tasapainoon, tai ainakaan elämä ei ole enää katastrofin odottamista. Sodan seuraukset ovat moninaiset, ja ne ovat enimmäkseen ikäviä.

Bolla on monitasoinen, ajankohtainen ja hienosti kerrottu.

Statovci, Pajtim. Bolla. Otava 2019. 237 s.

Helena Waris: Nuorgamin vettä

Mitäköhän sitten kuuntelisin, pähkäilin tovin, kun Helena Wariksen romaanin äänikirjaversio Nuorgamin vettä päättyi. Viihdyin mainiosti Mikke Korhosen mukana hänen matkallaan halki Suomen.

Kuuntelin tarinaa kerran työmatkalla, mutta vain kerran, koska nauraa hörähtelin ääneen siinä kävellessäni, enkä kehdannut toiste kadulla yksin naureskella, vaikkakin kuulokkeet korvissa.

Pöhköstä vedonlyönnistä alkunsa saanut vedenkanto-operaatio kasvaa mediaspektaakkeliksi, vaan onko se sitä, mitä Mikke alkujaan ajatteli? Ei ollut. Facebook-ryhmän seuraajien määrän vähittäinen kasvaminenkin yllätti Miken, eikä julkisuus välttämättä ollut mieluista.

Waris tavoittaa todella hyvin erilaisten hahmojensa ajatusmaailmat. Varsinkin loppupuolen juonenkäänteet olivat hyviä. Antti Tiensuun ääni sopii Miken rooliin hyvin. 

Waris, Helena. Nuorgamin vettä. Like 2019. Äänikirja.