tiistai 19. kesäkuuta 2018

Tuija Lehtinen: Viesti menneisyydestä


Jos kirjan kansiliepeessä ei olisi ensimmäisenä mainittu Tuija Lehtisen kirjoittaneen kolmisenkymmentä viihderomaania, olisin ehkä lukenut Viestin menneisyydestä huolettomammin. Nyt lukiessa takaraivossa raksutti ajatus viihdekirjasta, mutta turhaan, aivan pätevä jännäri on kyseessä. 

Jos en ole lukenut Lehtisen viihderomaaneja, niin en ole myöskään lukenut edellistä Lehtisen jännäriä. Väärä vainaja on aloittanut Erja Revon tutkimuksia -dekkarisarjan vuonna 2016.
Minä pidin Erja Revosta ja hänen tyylistään. Varhaiseläkkeelle jäänyt särmikäs poliisi, joka elelee sinkkuna, ja jolla on välillä tylsää. Vaihtelua, vaikkakin ehkä liiankin jännittävää, Revon elämään tuovat rikokset, joita hän ryhtyy selvittämään.

Menneisyydestä viestin saa papparainen Olli Virta, joka on ollut sotalapsena Ruotsissa. Virta on perimässä neljännesmiljoona kruunua, ja ensin olisi perinnön jättäneen henkilön hautajaiset. Olli Virta pyytää Ruotsissa pidettäviin hautajaisiin mukaan naapurinsa Kalle Pajun, joka puolestaan on Erja Revon ystävä ja entinen kollega. Menneisyys on mysteeri, ja sitä ratkomaan tarvitaan myös nyttemmin Revon vuokralaisena asuvaa Iikka Jormakkaa.

Tekstissä on sopivasti jännitystä ja sopivasti huumoria. Esimerkki:

”Malin volisi olleensa niin onneton. Hän ei millään ollut voinut ymmärtää, miksi mies oli käyttäytynyt niin törkeästi. Miksi tämä ei ollut suoraan sanonut, ettei halunnut sänkyyn hänen kanssaan? Mikä vika hänessä oli ollut? Herraperkele, Erja voihkaisi mielessään, ei tätä jorinaa. Rita komensi Malinia pysymään asiassa, ja Erja säästyi enemmältä itsesääliltä. Holm oli lähettänyt muutaman päivän kuluttua Malinille viestin. Siinä hän oli sanonut, että hänen oli pitänyt käydä tapaamassa kahta jengiaikaista kaveriaan Ahvenanmaalla. Isosta keikasta oli ollut kyse. Hän ei ollut halunnut sotkea Malinia mitenkään asiaan. Mitä tämä ei tiennyt, sitä tämä ei voisi kertoa. Siksi hän oli turvautunut tyrmäystippoihin. Rita ja Erja vaihtoivat katseen. Malinin olisi pitänyt tajuta miehen laskettelevan palturia. Juttu oli paksu ja haiskahti pahasti. ” 

Erja Revon tutkimukset ovat sopivaa kesäluettavaa, eli ei liian väkivaltaista tai yhteiskuntakriittistä, muttei myöskään turhan kevyttä höttöä. Ratkaisu oli myös sopivan yllättävä.


Lehtinen, Tuija. Viesti menneisyydestä. Crime Time 2017. 274 s. Kirjastosta.