torstai 25. elokuuta 2016

Kati Hiekkapelto: Tumma

Kati Hiekkapellon uusin kirja Tumma on sujuvasti kirjoitettu, vauhdikas, tasapainoisesti ajankohtaiseen aiheeseen ja menneisyyden salaisuuksiin pureutuva jännäri.

Suomalaispoliisi Anna Fekete on tässä kolmannessa kertomuksessa Tumma juurillaan Kanizsassa, Serbiassa, mutta unkarilaisalueella. Tiza-joki virtaa alueella, vaikka valtioiden nimet vaihtuvat ja aluetta asuttavat monet kansallisuudet. Joen kukinta vain yhdessä joenmutkassa on erikoinen luonnonilmiö, josta kirjan kansi antaa oivaltavan viittauksen. Fekete ehtii todistaa tätä luonnonnäytelmää, vaikka loma kuluukin pääasiassa vauhdikkaasti poliisi-isän kuolemaan liittyviä epäselvyyksiä, romanimiehen kuolemaa ja romanitytön katoamista tutkiessa. Ehtiipä hän kokea romanssinkin lyhyen lomansa aikana. Tapahtumat käynnistyvät, kun Feketen laukku napataan katukahvilasta heti hänen ensimmäisenä iltanaan, ja syyllisiä ovat nämä romanit, tummat. Miehen kuolema ei näytä kiinnostavan juuri ketään muuta kuin Feketeä.

Hiekkapelto on mielestäni onnistunut tapahtumien näyttämön valinnassa ja kuvaamisessa. Hän kirjoittaa luontevasti, luennoimatta, nykyajan ilmiöistä sovittamalla niitä kirjan tapahtumiin ja ihmisiin.

Kati Hiekkapellon edelliset Anna Fekete -kirjat ovat Kolibri (2013) ja Suojattomat (2014).


Hiekkapelto, Kati. Tumma. Otava 2016. 300 s. Kirjastosta.