Rosa Liksomin leveällä Tornionjokilaakson (tarkemmin ehkä Ylitornion järvikylien) murteella kirjoittama Väylä ihastuttaa kielellään ja kertomuksena tekee suuren vaikutuksen. Liksom on tavoittanut jotakin hyvin olennaista nuoren ihmisen kasvamisesta, sota-ajasta ja pienestä ihmisestä.
En ihmettele, jos joku vierastaa tornionjokivartista murretta,
koska se on niin omintakeista ja lainaa paljon ruotsista. Minulle
rovaniemeläistaustaisena kirjan murre ei ole omaa murretta, mutta olen aina
pitänyt siitä, minusta se on jollakin tavalla hupaisaa. Uskon, että tätä kirjaa
minä en voisi kuunnella äänikirjana, vaikka viime aikoina olen kirjoja paljon
kuunnellut, koska lukiessa voi viipyillä omaan tahtiin tekstissä ja nautiskella
juuri murteesta ja kirjailijan upeasta sanankäytöstä. Mistä tahansa kirjan
kohdasta voisi ottaa näytteen. Tässä näyte, joka on otettu ”avataan kirja
sattumanvaraisesta kohdasta ja valitaan sopivan mittainen kappale”
-menetelmällä.
Muutaman päivän ko torkuskelin
siinä rauhassa maailmalta ja sain monenlaista räsähtilääkettä ja rohtoa, niin
kaikki kipu polvesta, sölästä ja persseestä katosi. Kuvittelin, että pääsen
jatkamhaan matkaa, mutta minut pallautettiin parakhiin.
Kirjan päähenkilö on melkein neljäntoista vanha tyttö,
karjapiika, joka joutuu paimentamaan perheen lehmät ja vasikat evakkomatkalle
Ruotsiin. Lapin sodan (ja talvi- ja jatkosotien) jaloista evakuoitiin ihmisten
lisäksi karja, jonka evakukointitehtävä annettiin yleensä nuorille tytöille.
Meilläkin on suvussa jokin vuosi sitten kahdeksankymppisenä edesmennyt täti,
joka sai rintamamiestunnuksen vietyään karjaa Kuusamosta. Romaanissa lehmät,
vasikat ja sonnit ovat persoonallisia yksilöitä.
Liksom piirtää hyvin todentuntuisen kuvan kulttuurieroista
ja evakoiden kohtelusta Ruotsissa. Talvi oli karu, koska ruotsalaiset eivät
olleet varautuneet kovin pitkään pakolaisten oleiluun maassa.
Ilman toivorikasta loppua ja päähenkilön usein lakonisen
toteavaa suhtautumista kipeisiinkin asioihin Väylä saattaisi olla murheellinen
tarina. Onko kurjempaa kasvaa kuin joutua kasvamaan oman äitinsä hyljeksimänä? Päähenkilömme
saattaa siitäkin selvitä, kuten sodasta ja evakkomatkasta.
Liksom, Rosa. Väylä. Like Kustannus 2021.267 s. Kirjastosta.