Kun Saksan sotaonni kääntyi toisen maailmansodan loppupuolella, tuli sille lähtö vuonna 1944 myös pohjoisesta Suomesta. Sitä ennen, vuodesta 1941 lähtien, oli eletty aseveljeyden aikaa. Suuri joukko suomalaisia naisia ehti työskennellä saksalaisten palveluksessa erilaisissa tehtävissä. Luonnollisesti romanssejakin syntyi.
Saksalaisten oli lopulta lähdettävä nopealla tahdilla pois
pohjoisesta Suomesta, Neuvostoliiton vaatimuksesta ja lopulta Suomen ajamana.
Pohjoinen Suomi evakuoitiin siviiliväestöstä. Tilanne muuttui kaoottiseksi, ja
pelko karusta kohtelusta etenkin saksalaisille työskennelleiden keskuudessa oli
suuri. Suhtautuminen vihollisen hyväksi työskennelleisiin tai suhteissa
olleisiin muuttui salamavauhtia sotatilanteen muuttuessa, tästä oli esimerkkejä
Ranskasta. Myös Neuvostoliiton miehittämisen pelko oli suuri.
Anu Heiskasen arvion mukaan noin tuhat suomalaista
naista lähti Suomesta kohti Saksaa. Vuonna 2018 tarkastettuun poliittisen
historian väitöskirjaan pohjautuvassa kirjassa Salateitse Saksaan
Heiskanen selvittää lähteneiden naisten taustoja, lähtösyitä ja kokemuksia
sodan loppuvaiheista Saksassa ja sodanjälkeisessä, pahoin raunioituneessa maassa.
Enemmistö heistä palasi Suomeen, huoran leima otsassaan.
Parisuhteessa Saksan armeijan palveluksessa olevan kanssa
olevat lähtivät perääntyvän armeijan mukana helpoimmin. mutta myös töitä
armeijalle tehneitä lähti joukoittain jatkamaan työtään esimerkiksi hoitajina.
Sattuman tai tilanteen viemänä lähti moni. Joukossa oli myös puhtaasti
seikkailumielellä liikkeelle lähteneitä. Osa naisista lähti eteläisestä
Suomesta laivoilla, pohjoisesta kuljettiin Norjan kautta.
Paluu Suomeen kävi Hangon leirin kautta, ja leirin "ansiosta" jälkipolville on taltioitu kuulustelupöytäkirjoihin näiden naisten tarinat.
Yhtymäkohtia nykypäivän Suomeen voi nähdä vaikkapa saksalaisten (ja itävaltalaisten) suhtautumisessa ulkomaalaisiin, samanlaista epäluuloa ja erikoisia asenteita ulkomaalaisia kohtaan kun valitettavasti esiintyy yhä enemmän. Samoin Suomeen palaavat naiset nähtiin jopa turvallisuusuhkana, samaan tapaan kuin nyt suomalaiset isis-naiset. Pieni osa saattoi ollakin.
Heiskanen, Anu. Salateitse Saksaan. Hitlerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset. Otava 2019.
