Vuoden
lyhyimmän päivän tapahtumat alkavat Jukka Takalon romaanissa Kuoleman
nimi on Saab 96 klo 13.55, jolloin abiturientit opiskelevat ja opettaja kertoo
tärppejä ylioppilaskirjoituksiin. (Nykyisen) Oulun pohjoisessa kaupunginosassa nimettömäksi
jäävä päähenkilö kaverinsa Kölnin kanssa suuntaa koulupäivän jälkeen muutaman mutkan
jälkeen illansuussa kaupungin keskustaan mukanaan repullinen viiniä ja omatekoisia
pienlehtiä. Mielessä nuorilla miehillä on päihtymisen lisäksi liike, tai ehkä
rakkaus, tai sitten juuri se. Pohjoisen pakkanen ja viima hyydyttävät, vaan
eivät estä lystinpitoa.
Pojat
laittavat itsetehdyn Lipsu Teutori -pienlehden myyntitulot heti menemään hyvää
tarkoitukseen, eli juomiin paikallisissa baareissa. Ylenpalttinen alkoholin
nauttiminen tietenkin kostautuu, vaan niin päähenkilömme siitä tokenee ja
jatkaa illan viettoa. Tyttöjäkin näkyy.
1980-luvulla
Oulussa opiskelleena minulle oli moni paikka tuttu Takalon kuvauksesta, ja moni
muukin asia muistui mieleen sinistä enkeliä myöten. Ajankuvaa muusikkonakin
tunnettu Takalo täydentää luonnollisesti musiikilla.
Takalo
osaa kertoa mukavalla tavalla laveamman tarinan kuin mitä yhden illan ja yön
tapahtumien kuvaaminen vaatii. Mielestäni hän tavoittaa hyvin nuorten
ajatusmaailman.
Takalo
Jukka. Kuoleman nimi on Saab 96. Nisperon kahvilakirjat 2018.
