Aikuisen
naisen ikään itsekin ehtineenä tartuin mielenkiinnolla Hyppe Salmen
esikoisromaaniin Aaltoja ja asiattomuuksia, kertoohan se kansitekstin
mukaan elämänvaiheesta, joka naisia itseään harvoin naurattaa, mutta lukijaa
kyllä.
Vaihdevuosioireista
kärsivä Rimma panee elämäänsä uusiksi. Avioero ja uusi koti. Uusi suunta
elämälle? Rimmalla ei todellakaan ole helppoa. Hän ponnistelee tietääkseen mitä
haluaa, hän ei voi vain olla ja katsoa mitä vastaan tulee. Hän arvelee itse
näin:
”Johtuuko se siitä, että
pelkään asioiden, ihmisten, ajatusten, aikomusten ja ennen kaikkea ajan valuvan
käsieni läpi. Pelkäänkö huomaavani liian myöhään, että en ole osannut tarttua,
pitää kiinni, kiinnittyä. Pelkäänkö, että palvelukodin asukashaastattelussa
määrittelen itseni: yksinäinen, osaton, merkityksetön.”
Pikaisesti
luettuna Salmen teksti on huumoripitoista ja kevyttä. Pian kuitenkin romaanin
tummat sävyt nousevat pintaan. Onneksi Rimma aina toisinaan, hetkittäin, tietää
missä ja kuka on.
Kovin
paljoa en lämmennyt tälle kertomukselle. Siinä oli hyvin paljon otoksia
keski-ikäisen naisen elämästä, mutta kertomuksen suuri kaari oli hukassa. Tyyli
kyllä kuvastaa Rimman ajattelumaailmaa:
”Jos elämä olisi tarina,
olisi siinä juoni, joku päätepiste, jota kohti kulkisin johdonmukaisesti ja
varmasti. Muutamat sivuloikat toisivat väriä ja monipuolisuutta, mutta muuten
puksuttaisin eteenpäin suunnitelman mukaisesti, kunnes saapuisin loppuun ja
siihen laittaisin pisteen.
…
Sen sijaan poukkoilen,
teen yhtä, ajattelen toista. Olen tänään tätä mieltä ja huomenna jotain ihan
muuta. Tai en ole mitään mieltä, ajelehdin ja huomaan olevani jossain, enkä
edes tiedä missä.
Elämä koostuu
fragmenteista, epämääräisistä palasista, sinkoilevista suunnista, päätöksiin
ajautumisista ja niistä luistamisista.”
Oma
taustani ja nykyinen elämäntilanteeni on aivan erilainen kuin romaanin
Rimmalla, joten en pystynyt samaistumaan päähenkilöön oikeastaan lainkaan. Mutta
koska me naiset emme ole samanlaisia, löytää varmasti joku samaistumiskohteita
tästä romaanista.
Salmi,
Hyppe, Aaltoja ja asiattomuuksia. Tammi 2019. 257 s.
