Ensimmäinen oma kirjastokäyntini päättyi katkeriin
kyyneliin. Olin liikkeellä muutaman vuoden minua vanhemman serkkupoikani kanssa
kotini lähellä sijaitsevassa kirjastossa. Sitä en muista, miksi juuri hänen
kanssaan olin kirjastossa, enkä esimerkiksi äitini kanssa. Yksin minua ei olisi
vielä päästetty, olinhan niin pieni, etten osannut vielä edes lukea. Olisin
lainannut kuvakirjan, mutta eihän minulla ollut kirjastokorttia, eikä sitä
saanut ilman aikuista huoltajaa. Kirja jäi lainaamatta, sillä kertaa.
Sitä en muista, pitikö korttia lähteä hommaamaan saman
tien vaiko vasta seuraavana päivänä, mutta vieläkin muistan sen onnentunteen,
kun sain lainata tekstittömän paksusivuisen kuvakirjan. Vaikka meillä kotona
olikin paljon kirjoja, ne olivat kaikki aikuisille tai vähän isommille lapsille
tarkoitettuja.
Opin lukemaan viisivuotiaana, joten ensimmäinen
mieleen jäänyt kirjastokokemukseni on todennäköisesti siltä vuodelta, tai
edelliseltä. Vuosi on siten ollut joko 1966 tai 1967. Alvar Aallon piirtämä Rovaniemen
kirjasto oli valmistunut vain muutama vuosi aikaisemmin.
Kuvakirjat vaihtuivat pian kuvia ja tekstiä sisältäviin
lastenkirjoihin. Pidin paljon Tammen kultaisista kirjoista, ja tarkistin
kirjastokäynnillä aina ensimmäisenä palautettujen kirjojen kärrystä, että
olisiko sinne tullut minulle uusia kirjoja. Myöhemmin lukemistani kirjoista mieleen
ovat jääneet erityisesti Pekka Töpöhäntä -kirjat.
Reitti kotoa Kansankadulta kirjastoon oli suora, eikä
siihen aikaan pelätty kadun ylittämistä, vaikka Hallituskatu olikin jo tuolloin
yksi vilkkaimmista kaupungin kaduista. Minut päästettiin melko pienenä yksin
kirjastoon, mutta en osaa sanoa minkä ikäisenä.
Vasta aikuisena olen ymmärtänyt leimautuneeni Aallon
kirjastoarkkitehtuuriin ja juuri Rovaniemen kirjastoon. Kirjastot ovat aina
olleet minulle tärkeitä paikkoja, mutta ainoa oikea kirjasto on Rovaniemen
kirjasto. Muutama vuosi sitten oli mielenkiintoista käydä Viipurissa hienoksi
kunnostetussa kirjastossa, olihan se muotokieleltään niin tuttu.
Lähetin tämän oman kirjastomuistoni YTT Eija
Eskolalle, joka kerää muistoja kirjastoista ja lukemisesta ajalta ennen vuotta
1970. Muistoja voi lähettää syyskuun loppuun saakka osoitteeseen kirjastomuistot(at)gmail.com.
Kopioin tähän kirjastot.fi-sivuilta poimimani tiedotteen,
joka on julkaistu lyhennettynä mm. Etelä-Suomen Sanomissa https://www.ess.fi/uutiset/kulttuurijaviihde/art2463065
Lukemis- ja
kirjastomuistoja kerätään
Onko sinulla muistoja
lukemisesta ja kirjastosta ennen vuotta 1970? Mitä kirjoja luit, mitä tunteita
lukeminen sinussa herätti ja miten muut suhtautuivat lukemiseesi? Millaisia
muistoja sinulla on kirjastosta ja kirjastonhoitajasta? Missä kirjastossa kävit,
millaisena muistat kirjaston tunnelman? Oliko kirjastonhoitaja äkäinen vahtija
vai ystävällinen kirjojen suosittelija? Kerro tarinasi muillekin!
Yhteiskuntatieteiden
tohtori Eija Eskola kerää lukemiseen ja kirjastoihin liittyviä muistoja
tekeillä olevaa kirjaansa varten. Kirjassa käydään läpi lukemiseen liittyneitä
käsityksiä ja tapoja 1920-1970, ajan suosikkikirjoja sekä kirjastoja lukemisen
paikkana ja lukemisen edistäjänä. Kirja tulee sisältämään runsaasti
yksityiskohtia, anekdootteja ja tapauksia. Kerrotaan esimerkiksi henkilöistä,
joiden lukuharrastus alkoi lainaamalla kirjastosta hyllyn ensimmäinen kirja
A-kirjaimen kohdalta ja etenemällä sitten vääjäämättä kirja kirjalta kohti
Ö-kirjainta sekä toisaalta heistä, jotka laativat lukemiseensa suunnitellun
lukemisohjelman. Kirjassa tuodaan esiin myös, kuinka lukemiseen on
suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheissä suhtauduttu sekä sosiaalisen nousun
keinona että päinvastoin turhanaikaisena tyhjänpäiväisyytenä. Kerrotaan myös,
kuinka kirjastomatkat tehtiin: hiihtäen, hevosella, potkukelkalla, pyörällä,
kävellen ja tuodaan esiin kirjastonhoitajan persoona ärhäkkänä lukemisen
vahtina sekä toisaalta lämminhenkisenä lukijan mentorina. Lisäksi esitellään,
millaisissa paikoissa kirjastoja on ollut ja mitä kirjastoja on ollut (yleiset
kirjastot, oppilaskirjastot, työväenkirjastot, kämppäkirjastot, korsukirjastot,
vankileirikirjastot 1918, tehtaankirjastot, laivakirjastot jne.). Lukijoiden
muistelusten lisäksi kirjassa käytetään runsaasti muuta lähdeaineistoa.
Tekijä on saanut kirjan
kirjoittamiseen 2018 Päijät-Hämeen rahaston apurahan.
Muistelut pyydetään
lähettämään 30.9.2018 mennessä osoitteeseen kirjastomuistot@gmail.com. Ilmoita,
jos et halua nimeäsi mainittavan kirjassa. Kerro myös ikäsi ja paikkakunta,
johon kirjoituksesi liittyy.
Yhteyshenkilö Eija Eskola
Sähköposti kirjastomuistot@gmail.com
