torstai 20. syyskuuta 2018

Vielä ehtii kertoa kirjastomuistoja


näkymä Rovaniemen kaupunginkirjastosta

Ensimmäinen oma kirjastokäyntini päättyi katkeriin kyyneliin. Olin liikkeellä muutaman vuoden minua vanhemman serkkupoikani kanssa kotini lähellä sijaitsevassa kirjastossa. Sitä en muista, miksi juuri hänen kanssaan olin kirjastossa, enkä esimerkiksi äitini kanssa. Yksin minua ei olisi vielä päästetty, olinhan niin pieni, etten osannut vielä edes lukea. Olisin lainannut kuvakirjan, mutta eihän minulla ollut kirjastokorttia, eikä sitä saanut ilman aikuista huoltajaa. Kirja jäi lainaamatta, sillä kertaa.
 
Sitä en muista, pitikö korttia lähteä hommaamaan saman tien vaiko vasta seuraavana päivänä, mutta vieläkin muistan sen onnentunteen, kun sain lainata tekstittömän paksusivuisen kuvakirjan. Vaikka meillä kotona olikin paljon kirjoja, ne olivat kaikki aikuisille tai vähän isommille lapsille tarkoitettuja.

Opin lukemaan viisivuotiaana, joten ensimmäinen mieleen jäänyt kirjastokokemukseni on todennäköisesti siltä vuodelta, tai edelliseltä. Vuosi on siten ollut joko 1966 tai 1967. Alvar Aallon piirtämä Rovaniemen kirjasto oli valmistunut vain muutama vuosi aikaisemmin.  

Kuvakirjat vaihtuivat pian kuvia ja tekstiä sisältäviin lastenkirjoihin. Pidin paljon Tammen kultaisista kirjoista, ja tarkistin kirjastokäynnillä aina ensimmäisenä palautettujen kirjojen kärrystä, että olisiko sinne tullut minulle uusia kirjoja. Myöhemmin lukemistani kirjoista mieleen ovat jääneet erityisesti Pekka Töpöhäntä -kirjat. 

Reitti kotoa Kansankadulta kirjastoon oli suora, eikä siihen aikaan pelätty kadun ylittämistä, vaikka Hallituskatu olikin jo tuolloin yksi vilkkaimmista kaupungin kaduista. Minut päästettiin melko pienenä yksin kirjastoon, mutta en osaa sanoa minkä ikäisenä.

Vasta aikuisena olen ymmärtänyt leimautuneeni Aallon kirjastoarkkitehtuuriin ja juuri Rovaniemen kirjastoon. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja, mutta ainoa oikea kirjasto on Rovaniemen kirjasto. Muutama vuosi sitten oli mielenkiintoista käydä Viipurissa hienoksi kunnostetussa kirjastossa, olihan se muotokieleltään niin tuttu.

Lähetin tämän oman kirjastomuistoni YTT Eija Eskolalle, joka kerää muistoja kirjastoista ja lukemisesta ajalta ennen vuotta 1970. Muistoja voi lähettää syyskuun loppuun saakka osoitteeseen kirjastomuistot(at)gmail.com. 

Kopioin tähän kirjastot.fi-sivuilta poimimani tiedotteen, joka on julkaistu lyhennettynä mm. Etelä-Suomen Sanomissa https://www.ess.fi/uutiset/kulttuurijaviihde/art2463065

Lukemis- ja kirjastomuistoja kerätään

Onko sinulla muistoja lukemisesta ja kirjastosta ennen vuotta 1970? Mitä kirjoja luit, mitä tunteita lukeminen sinussa herätti ja miten muut suhtautuivat lukemiseesi? Millaisia muistoja sinulla on kirjastosta ja kirjastonhoitajasta? Missä kirjastossa kävit, millaisena muistat kirjaston tunnelman? Oliko kirjastonhoitaja äkäinen vahtija vai ystävällinen kirjojen suosittelija? Kerro tarinasi muillekin!

Yhteiskuntatieteiden tohtori Eija Eskola kerää lukemiseen ja kirjastoihin liittyviä muistoja tekeillä olevaa kirjaansa varten. Kirjassa käydään läpi lukemiseen liittyneitä käsityksiä ja tapoja 1920-1970, ajan suosikkikirjoja sekä kirjastoja lukemisen paikkana ja lukemisen edistäjänä. Kirja tulee sisältämään runsaasti yksityiskohtia, anekdootteja ja tapauksia. Kerrotaan esimerkiksi henkilöistä, joiden lukuharrastus alkoi lainaamalla kirjastosta hyllyn ensimmäinen kirja A-kirjaimen kohdalta ja etenemällä sitten vääjäämättä kirja kirjalta kohti Ö-kirjainta sekä toisaalta heistä, jotka laativat lukemiseensa suunnitellun lukemisohjelman. Kirjassa tuodaan esiin myös, kuinka lukemiseen on suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheissä suhtauduttu sekä sosiaalisen nousun keinona että päinvastoin turhanaikaisena tyhjänpäiväisyytenä. Kerrotaan myös, kuinka kirjastomatkat tehtiin: hiihtäen, hevosella, potkukelkalla, pyörällä, kävellen ja tuodaan esiin kirjastonhoitajan persoona ärhäkkänä lukemisen vahtina sekä toisaalta lämminhenkisenä lukijan mentorina. Lisäksi esitellään, millaisissa paikoissa kirjastoja on ollut ja mitä kirjastoja on ollut (yleiset kirjastot, oppilaskirjastot, työväenkirjastot, kämppäkirjastot, korsukirjastot, vankileirikirjastot 1918, tehtaankirjastot, laivakirjastot jne.). Lukijoiden muistelusten lisäksi kirjassa käytetään runsaasti muuta lähdeaineistoa.

Tekijä on saanut kirjan kirjoittamiseen 2018 Päijät-Hämeen rahaston apurahan.

Muistelut pyydetään lähettämään 30.9.2018 mennessä osoitteeseen kirjastomuistot@gmail.com. Ilmoita, jos et halua nimeäsi mainittavan kirjassa. Kerro myös ikäsi ja paikkakunta, johon kirjoituksesi liittyy.

Yhteyshenkilö Eija Eskola
Sähköposti kirjastomuistot@gmail.com