Päästä
pohjoiseen luontoon, kauas asutuksista ja maanteistä, vesille, näkemään ja
kokemaan vaikkapa harjusten elämää läheltä, se on ylellisyyttä ja etuoikeutettu
on hän, joka työnsä vuoksi pääsee tuon kokemaan. Rovaniemeläinen Jarmo Huhtala
osaa viedä lukijansa mukanaan pohjoisen vesille kaloja narraamaan ja siinä
sivussa tekemään vähän palkkatöitä, kuten esimerkiksi etsimään
jokihelmisimpukoita.
Rakkatammukoita
ja Lapin taikaa -kirjassaan Huhtala muistelee mukavalla tavalla mm. ensimmäistä
kalareissuaan Pohjois-Ruotsiin ja työreissuja Käsivarren Lappiin. Matkanteon ja
kalastelun kuvausten lomassa Huhtala kommentoi vaikkapa retkeilijöiden tapaa
jättää roskia leiripaikoille tai valtakunnan ympäristöpolitiikan tilaa. Kalakaverukset
Jarmo ja Marko myös kohtaavat reissuillaan monenlaisia kulkijoita. Kertomuskokoelman
päättävä ja sille nimen antanut Rakkatammukoita ja Lapin taikaa on erityisen hieno kuvaus enon
rakkatammukkapaikan löytämisestä ja perinteen jatkumisesta.
Huhtala
kertoo jouhevasti, mutta vielä paremmaksi teksti olisi tullut jos esilukija
olisi käynyt tekstin läpi tuorein silmin. Kaipasin pientä viilausta
välimerkkeihin ja lauserakenteisiin.
Todettakoon,
että tunnen kirjoittajan aiempien töitteni kautta.
Huhtala,
Jarmo. Rakkatammukoita ja Lapin taikaa. Kustannus HD 2017. Kirjastosta.
