Hömppää, kyllä, mutta mukavasti kirjoitettu ja mukana
vähän vakavaakin asiaa. Syksylle varatun Tukholman-reissun innoittamana tartuin
kirjastossa (iso kiitos, jälleen kerran, kirjaston väelle taidosta tuoda esille
kaikenlaista luettavaa) houkuttelevasti hyllyyn aseteltuun Camilla Davidssonin romaaniin Liten
tvåa med potential. Kansipaperin mukaan sitä on myyty Ruotsissa jo yli
100 000 kappaletta, jonka perusteella päättelin kirjan olevan luettava. Ja
kyllä se olikin. Kansipaperin takakannessa romaani luokitellaan
feelgood-romaaniksi.
Kirjan päähenkilö on nuori Sofia, jota voisi
luonnehtia ylisuorittajaksi ja kontrollifriikiksi. Haastavassa, mutta ilmeisen
hyväpalkkaisessa työssä investointipankissa raatava Sofia on hankkinut hyvästä
osoitteesta asunnon, jota pitää vähän remontoida. Arvattavasti remonttimies
Arvid saa Sofian pasmat sekaisin.
Sofia työskentelee voimiensa äärirajoilla ja ylikin.
Lisäksi epäreilu pomo aiheuttaa lisäpäänsärkyä. Aikaa rakkaalle vapaa-ajan
harrastukselleen piirtämiselle ei juuri jää. Sofian vanhemmat ovat vastikään
eronneet, ja Sofian isä on saamassa vauvan uuden puolisonsa kanssa, eikä Sofia
millään tahdo hyväksyä isän ratkaisuja. Sofian äiti puolestaan käy läpi omaa
prosessiaan.
Rankkojakin asioita siis romaanissa käsitellään.
Hieman minua häiritsi asioiden ratkeaminen loppujen lopuksi aika helposti,
mutta kuten jo todettu, hyvän mielen romaanista on kysymys.
Kieli on selkeää ja helppolukuista ruotsia. Löysin
netistä nopeasti avun, jos vastaan tuli outo sana, joka kuitenkin vaikutti
olevan keskeinen asian ymmärtämisen kannalta tai muuten mielenkiintoinen, kuten
esimerkiksi puhekielen nollåtta, jolla tarkoitetaan tukholmalaisia, alueen
postinumeroon viitaten.
Davidsson,
Camilla. Liten tvåa med potential. Printz Publishing 2018. 306 s. Kirjastosta.
