perjantai 17. helmikuuta 2017

Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät




Yhteen vuorokauteen sijoittuva romaani Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät on hieno ja mukaansatempaava kertomus, jonka jättää haikein mielin.
Romaanille ei tee oikeutta tiivistää sen juoni yhden sydämensiirron tarinaksi, koska tapa, jolla ranskalainen Maylis de Kerangal tarinan kertoo, on runsas olematta kuitenkaan ylenpalttinen.

Tarina alkaa aamulla ennen kuutta, kun kolme nuorukaista tekee lähtöä surffaamaan merelle ja se päättyy vuorokautta myöhemmin, kun yhden nuorukaisen sydän käynnistyy toisen ihmisen rinnassa. Kello käy, kertomuksen näyttämölle astuu yhä uusia henkilöitä omalla vuorollaan ja omalla vuorollaan he myös sieltä poistuvat. Samaan aikaan tapahtumat etenevät tietyssä järjestyksessä tietyn kaavan mukaan.
Ihastuin de Kerangalin kykyyn viedä lukija kulloisenkin henkilön poukkoileviin ajatuksiin siinä hetkessä ja vaivattomasti tästä ja nyt vaikkapa vuoden 1992 kesään. Kirjailija kertoo lääketieteellisen tapahtuman arvatenkin aivan oikein, mutta käyttää taitavasti romaanimuotoa siitä kertoakseen. De Kerangal välittää lukijalle monia niitä ajatuksia ja tuntemuksia, jotka mahdollisen luovuttajan omaiset tai luovutetun elimen saava henkilö käyvät läpi. Hän välttää lähes kokonaan lukijalle luennoimisen, johon niin usein romaaneissa törmää kun faktoja tai tiettyä aihetta käsitellään.

Useilla kirjallisuuspalkinnoilla palkittu Maylis de Kerangal on syntynyt vuonna 1967, ja hänen kirjoittajanuransa alkoi vuonna 2000. Hänen romaanejaan on käännetty useille kielille, ensimmäisenä suomeksi tämä Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät. Romaanista on tehty teatteriesitys (englanninkielisen Wikipedian mukaan) ja se on myös filmatisoitu. Réparer les vivants on valmistunut vuoden 2016 lopulla, pääosissa Tahar Rahim, Emmanuelle Seigner ja Anne Dorval. Minua huvitti kun olin ensin oman lukukokemukseni perusteella kirjoittanut kertomuksen näyttämöstä, ja kun etsin netistä lisätietoa kirjailijasta ja kirjasta, löytyivät nämä näyttämö- ja elokuvaversiot. Hieman epäilen romaanin siirtämistä valkokankaalle. Tapahtumat sinällään on helppo kuvata, mutta ihmisten päissä liikkuu niin paljon, etten usko sitä kaikkea pystyttävän dialogiksi siirtämään tai ilmeillä kuvaamaan. Joka tapauksessa olisi mielenkiintoista nähdä elokuva Suomessa. 

Lisäys 21.7.2017: Vastoin kaikkia odotuksia kirjan pohjalta toteutettu elokuva, suomalaiselta nimeltään Niin kauan kun sydän lyö, tuli elokuvateattereihin heinäkuussa 2017. Heinäkuussa! Kuka ehtii ja viitsii elokuviin heinäkuussa?! 

Kerangal, Maylis de. Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät (Réparer les vivants). Suom. Ville Keynäs ja Anu Partanen. Siltala 2016. 255 s. Kirjastosta.