Kolmen ensimmäisen suomennetun Ruth Galloway -kirjan
jälkeen olin sitä mieltä, että kirjailija Elly
Griffiths alkaa toistaa liiaksi samaa kaavaa jännäreissään. Jokin aika
sitten löysin kirpparilta parilla eurolla melko uuden (2017) englanninkielisen
pokkarin nimeltä The Chalk Pit. Tämän
yhdeksännen jälkeen on ilmestynyt vielä The
Dark Angel, jota nyt odotan kirjastosta melkeinpä innolla.
The
Chalk Pit osoitti minulle Griffithsin monipuolisuuden ja
uusiutumiskyvyn. Vaikka Ruth Gallowayn ja Harry Nelsonin suhde ei ole juuri
edennyt, mitä nyt tytär kasvaa vanhemmaksi, riittää siinäkin tarinassa
juonenkäänteitä. Tärkeintä kuitenkin on itse kehystarina, joka tällä kertaa
keskittyy asunnottomiin ja Norwichin alle kaivettuihin luoliin tai käytäviin.
Alan pitää Griffithsin tavasta valita jännärilleen teema. Liikaa rönsyilemättä,
mutta silti sopivan perusteellisesti hän pureutuu kulloiseenkin aiheeseensa.
Huolellinen taustatyö näkyy.
Henkilögalleriassa on tapahtunut alkupään kirjoihin
verrattuna sopivasti muutosta. Todennäköisesti luen tulevat suomennokset,
vaikka ne ovat ilmestyneet sarjassa aiemmin kuin nyt lukemani yhdeksäs.
Griffiths, Elly.
The Chalk Pit. Quercus 2017. Paperpack. Osto kirpparilta.
