Tunnustan, en ole lukenut Sirpa Kähkösen koko Kuopio-sarjaa. Ehkä pitäisi. Sarjan aloittava Mustat morsiamet (alun perin ilmestynyt 1998) jäi jostakin syystä kesken, muistaakseni pokkariversion pieni fontti ärsytti. Hyppäsin suoraan Muistoruohoon (2019), jonka äänikirjaversiosta jäi niin hyvä mieli, että tartuin innoissani tuoreeseen Vihreään saliin.
Ilmeisesti sarjaa ei tarvitsekaan lukea järjestyksessä, sillä
Vihreä sali sijoittuu aikaisempaan ajankohtaan kuin Muistoruoho ja se muutenkin
toimii oikein hyvin itsenäisenä romaanina.
Romaanissa eletään vuotta 1964, mutta tärkeässä roolissa
ovat vuosisadan alkuvuodet Pietarissa ja Terijoella. Santeri Juurinen menettää
yhteyden sisareensa yhteiskunnan kuohunnoissa. Terijoelta muistoksi jäävät
toisiaan seuraavat Terry-koirat. Sieltä alkaa Santerin ja Linnean yhteiselo.
Pariskunta asettuu Kuopioon pitämään kukkakauppaa.
Kukkakaupan lähettityttö Irene Rauhanviita asuu äitinsä
kanssa, eikä tilanne ole herkälle tytölle helppo. Äiti muuttuu toisinaan
pelottavaksi ja rasittavaksi Etel Frediksi. Koulunsa kesken jättänyt ja
parturinoppiin Arturille lähtenyt Jaakko Vihma on ollut lapsesta saakka Irenen
ystävä, mutta nykyään haluaisi olla enemmänkin. Leo on kolmesta nuoresta
ystävyksistä eniten eksyksissä.
Kukkakaupassa työskentelee myös Anna Tuomi, jonka mies Lassi
on kommunisti. Lassi on Neuvostoliiton ystävä, kun taas Santerin tuntemukset
ovat omien kokemustensa vuoksi täysin päinvastaiset. Silti Santeri lähtee Lassi
Tuomen seurueessa matkalle Leningradiin. Molemmilla on menneisyytensä ja syynsä
matkaan, ja irti osattava päästää.
Aatteet törmäävät. Hankauksia aiheuttavat myös
mielenterveyden ongelmat ja sukupolvien väliset erot. Jokaisella on taakkansa. Vihreän
salin vanhemman polven henkilöiden motiiveihin vaikuttaa menneisyys
yllättävälläkin tavalla, joista nuoremmilla ei voi olla mitään käsitystä.
Henkilöiden tiet risteävät monin tavoin ja monessa ajassa.
Sirpa Kähkönen kuvaa taitavasti ihmisen ajatukset ja saa lukijan ymmärtämään niiden yhteyden kulloiseenkin yhteiskunnalliseen tilanteeseen, eikä hänen tarvitse vääntää rautalangasta asioita. Eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat henkilöt hän osaa kuvata aivan yhtä taitavasti kaikki.
Kähkönen, Sirpa. Vihreä Sali. Otava 2021. 315 s. Saatu kustantajalta.